Kouvolan Myllykosken ja Ummeljoen alueella asuu 7000 ihmistä, joista 3-22 vuotiaita on 1040. Myllykosken Koskikarat ry on saanut riveihinsä yli 7 % näistä lapsista ja nuorista, lippukunnassa on tällä hetkellä jäseniä 120 ja lippukunta voi hyvin.

Juttu on aikaisemmin julkaisu Jänkämän 4/23-paperinumerossa.

Haastattelin tätä juttua varten 9 lippukunnan jäsentä, joiden kaikkien mielestä yksi yksittäinen tärkeä tekijä lippukunnan elinvoimaisuuden takana on hyvin voiva johtajisto. Johtajahuoltoa tehdään säännöllisesti ja se tarkoittaa käytännössä johtajahuoltotapahtumia. Yli 22-vuotiaille tarkoitettu K22 aikuispartioryhmä järjestää neljästi vuodessa omaa kivaa esim. purjehdusreissun, äänimaljarentoutusta, villasukkakävelyä, suurmestaria, retkiluistelua. Lisäksi johtajien ei tarvitse maksaa osallistumismaksuja tai he saavat siitä alennuksen.

Toinen merkittävä tekijä on toimiva viestintä. Johtajistolla on aktiivinen whatsapp -ryhmä, jossa keskustellaan vilkkaasti tulevista tapahtumista, tsempataan toisia ja myös annetaan palautetta. Kuukausittainen koko jäsenistölle ja huoltajille lähetettävä MKK-meili on koettu erittäin hyväksi tavaksi viestiä tulevista lippukunnan, piirin ja SP:n tapahtumista. Lippukunnan instagram ja facebook-sivu on aktiivisesti käytössä myös tapahtumien osalta ja nettisivut ovat ajan tasalla. Ryhmien omissa whatsapp -ryhmissä myös muistutellaan tapahtumailmoittautumisista.

Lippukunnan johtokolmikko on tuplattu parijohtajuuden nimissä johtokuusikoksi kehittämään lippukunnan toimintaa; ensi vuoden painopiste on nuorten johtajien ja uusien aikuisien tukeminen paremmin. Hallituksessa istuu heistä puolet sekä 5 muuta henkilöä, joista aina osa on nuoria. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualueensa lippukunnan toiminnan pyörittämiseksi kuten viestintä, talousasiat, sidosryhmät, kolo&kalusto, ansiomerkit, kolon siivousvuorot, Impivaaran asiat. Hallitus vastaa taloudesta ja yhdistysteknisistä asioista. Hallituksen pestit pyritään pitämään muutaman vuoden pituisina. Johtokolmikon rooliin, työskentelyyn, toimintatapoihin ja vastuisiin on saatu ryhtiä ja järkeä valmennustapaamisissa.

Johtajisto on tosi monipuolinen ja antaa tilaa erilaisille näkökulmille

Johtajistoon kuuluvat kaikki viikkotoiminnan vetäjät ja tuuraajat, hallituslaiset ja johtokuusikko. Johtajistossa hoidetaan lippukunnan arjen pyöritys ja se palvelee viikkotoimintaa vetäviä nuoria ja aikuisia. Johtajisto kokoontuu joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina joko livenä tai etänä. Johtajiston kokousta vetää sitoutunut pitkänlinjan partiolainen. Johtajiston jäsenet keräävät ideoita partion iltatee -tapahtumista, koulutuksista, toisiltaan, Ko-Gi -kursseilta, Johtolangasta, valmentajatiimiltä, somesta, netistä. Johtajisto muuttuu kun samoajista tulee johtajia tai joku jää pois. Hyvin ryhmäytyneessä johtajistossa on avoin ilmapiiri: saa sanoa, jos ei jaksa tai kokee tarvitsevansa apua. Johtajisto on innostunut ja yhteenpuhaltava tekemisen meininki välittyy osallistujille.

Mutta mistä näitä johtajia riittää?

Jotain on tehty oikein, kun riveissä on johtajaikäisiä riittävästi jopa piiritoimintaan asti. Yksi merkittävä oivallus on ollut poismuuttavien nuorien linkittäminen lippukunnan toimintaan tavalla tai toisella aktiivisesti edelleen. Heihin ollaan yhteyksissä lippukunnasta käsin. He järjestävät esim. puurojuhlaan ohjelmaa, suunnittelevat retken tai leirille ohjelmaa, eli osallistuvat lippukunnan muuhun kuin viikkotoimintaan. Mukana on siis lähi- ja etäaikuisia. Toinen tärkeä pointti on olla avoin ja helposti lähestyttävä porukka ei-vielä-partiolaisille aikuisille. Toiminnan pitää näyttää houkuttelevalta, niin että he haluavat myös mukaan. Jos toiminta näyttää suljetulle sisäpiiripöhinälle, on uusien aikuisten vaikea tulla mukaan. Tämä avoimuus näkyy myös yhteistyössä muiden lippukuntien kanssa.

Partiolaisia tutustumassa Mustilan puutarhaan

Jokainen uusi partioon tuleva otetaan avosylin vastaan. Huoltajat kutsutaan mukaan retkille, kisoihin saattajiksi, lippukunnan tapahtumiin ja varainhankintaan. Innokkaimmat saattavat olla kokouksissakin apuna. Toimintakauden alussa järjestetään huoltajailta. Huoltajista on muodostettu Mahdollistajat-ryhmä, josta lippukunta voi pyytää vanhempia tukemaan lippukunnan eri tempauksissa. Partio pyritään tuomaan esiin koko perheen harrastuksena. Puurojuhla on koko perheen tapahtuma, jolloin yhtenä iltana ei vanhempien tarvitse huolehtia ruuanlaitosta. Aikuinen-lapsi kokouksia järjestetään esim. isänpäivänä.

Resurssit on kohdennettu niin, että jokaisella on mieleistä tekemistä ja sopivasti vastuuta. Pestikeskusteluita käydään vähintään välttävällä tasolla ja vastuita on mahdollisuus vaihtaa, jolloin kukaan ei jämähdä samaan pestiin tylsistyen. Pesteille määritetään loppumispäivämäärä.

Koskikarat voivat hyvin, sillä meillä halutaan aktiivisesti myös uudistaa toimintaa.

Perhepartiolaiset haastattelussa

Lippukunnan perhepartiotoiminnalla on merkittävä vaikutus. Perhepartiolaisista kasvaa harrastukseen sitoutuneita sudenpentuja ja vanhemmat ovat kiinnostuneempia osallistumaan perhepartiolaisen kasvaessa. Useita aikuisia on saatu mukaan perhepartion kautta ja se on koettu tehokkaaksi väyläksi rekrytoida uusia akeloita. Alle kouluikäisten kanssa osallistuvat aikuiset jatkavat usein myös sen jälkeen, kun lapsi on aloittanut koulun. Perhepartiolaiset osallistuvat kaikkeen lippukunnan toimintaan.

Lippukunnassa harrastetaan aktiivisesti kiittämistä sekä sanallisesti (kuten Kehupurkki), kasvokkain, ansiomerkein, ravintolaillallisin ja tavaralahjoin. Esimerkiksi viime puurojuhlassa jaettiin johtajille lippukunnan logolla varustetut pipot ja tänä vuonna käytiin johtajiston kesken syömässä Lammenrannan ravintolassa. Pääasia on, että vapaaehtoisuus tulee huomioiduksi.

Toiminta on suunnitelmallista, epäkohtia kartoitetaan ja toimintaa kehitetään.

Lippukunnan pestijohtajat pitävät huolta koulutuksiin osallistumisesta. Lähtökohtaisesti jokaisella on pestiin tarvittava koulutus ja lippukunta maksaa koulutukset. Koulutuksiin kannustetaan kaikkia, myös piirirajojen yli. Mitattavaksi tavoitteeksi on asetettu jokaisen johtajiston jäsenen osallistuminen yhteen vapaavalintaiseen koulutukseen vuosittain – koulutus voi olla mitä vain EA-koulutuksesta kuksa-koulutukseen. Myös johtajistolle pidetään koulutuksia. Nuoria johtajia kannustetaan osallistumaan ROK-kurssille ja luonnollisena jatkumona PJ-kurssille.

Toimiva piiri on kaikkien lippukuntien etu

Lippukunnan ja ryhmien toimintasuunnitelmissa huomioidaan piirin tapahtumat, jotka antavat mukavaa vaihtelua muuhun toimintaan ja vapauttavat suunnittelemasta yhtä kokousta. Suse-iltoihin, perhepartiotapahtumiin, kisoihin osallistutaan isolla joukolla, ja etenkin samoajien ja vaeltajien tapaamiset yli lippukuntarajojen ovat tärkeitä nuorien tutustuttamiseksi toisiinsa. Piirileirit kuuluvat lippukunnan toimintaan. Piiripestejä ei haalita koko johtajistolle vaan pyritään pitämään lippukunta- ja piiripestit tasapainossa. Piirin kehittämistarve luo henkilökohtaista motivaatiota osallistua piirihallitustoimintaan, ja kun on oma edustaja piirihallituksessa, tieto kulkee nopeasti.

Syksyn avoimen avajaistapahtuman merkitys on sisäänotolle merkittävä.

Selkeä toiminnan aloitus on parhaimmillaan kylällä näkyvä ja odotettu tapahtuma, jossa voi tulla tutuiksi, esitellä toimintaa, vastailla kysymyksiin ja perheet voivat tulla nuuskimaan mistä on kyse. Samalla se on startti myös toiminnassa jo mukana oleville. Lippukunta osallistuu Myllykosken harrasteiltaan, jossa uusille koululaisille tuodaan harrastusta ilmi. Entisen Anjalankosken alueen järjestöjen tapahtumassa on saatu paljon näkyvyyttä omalla toimintapisteellä, uusia sudenpentuja sekä uusia partiolaisia vanhempiin ikäkausiin. Kouluissa mainostaminen (myös wilmassa) ja yleisesti paikkakunnalla näkyminen on yksittäistä tapahtumaa tärkeämpää. Paikallislehtiin tyrkytetään juttuja ajoittain.

Nuorille johtajille tarjotaan mahdollisuus toimia apuohjaajina viikkokokousryhmissä aikuisen kanssa ja kun heistä tulee varsinaisia johtajia, aikuinen tuki säilyy. Tätä kautta moni nuori innostuu ryhmän johtamisesta, eikä häntä jätetä yksin. Kun nuorille annetaan vastuuta ja heihin luotetaan, osoittavat he olevansa luottamuksen arvoisia. Johdetaan siis tekemällä, näyttämällä esimerkkiä ja antamalla vastuuta. Koksikaroilla on paljon lippukunnan yhteisiä tapahtumia, joilla luodaan yhteishenkeä koko lippukuntana.

Koskikarat antavat vinkkejä muille lippukunnille:

  • Johtajiston hyvinvointiin on ehdottomasti satsattava.
  • Pienillä askeleilla ja tavoitteilla kerrallaan, yksi ryhmä kerrallaan lisää ja pikkuhiljaa aikuisia mukaan, vaikka sitten perhepartion myötä.
  • Jos johtajista ja tekijöistä on pulaa, keskittykää uusien laumojen sijaan tarpoja- ja samoajaikäisten sisäänottoon. Heistä kasvaa johtajia huomattavasti nopeammin.
  • Panostakaa johtajiin ja laadukkaaseen ohjelmaan. Älkää tavoitelko kaikkea kerralla – keskittykää laittamaan asioita pikkuhiljaa kuntoon. Johtajistosta on hyvä aloittaa: kun johtajat voivat hyvin, tuottavat he laadukasta ohjelmaa, jolla sitoutetaan lapsia partioharrastukseen. Parhaassa tapauksessa saadaan uusia partiolaisia mukaan, kun sana leviää että partio on mahtava harrastus!
  • Ohjelmaan täytyy panostaa – uudet sudenpennut ovat jonakin päivänä niitä uusia partionjohtajia, jotka aloittavat lippukunnassa uuden lauman. Ei kannata myöskään unohtaa yhteistyön voimaa – kukaan ei jaksa yksin. Asioita saa paremmin aikaan, kun suunnittelee ja tekee yhdessä.
  • Johtajistosta huolehtiminen ja tuen pyytäminen esimerkiksi piiriltä on tärkeää. Myös vanhojen toimintamallien uudelleenajattelu voi auttaa toiminnan elävöittämisessä.
  • Pitäkää huolta nuorista, varmistakaa, että he saavat mielekästä omaa toimintaa, sopivankokoisia pestejä, aikuista tukea jne.
  • Panosta samoajatoimintaan eli kouluta samoajaluotsi, laadi ryhmälle toimintasuunnitelma ja toteuta sitä, tutustuta ja kannusta samoajia ryhmän ulkopuoliseen toimintaan.
  • Käykää läpi koko johtajisto ja kaikki aikuiset jäsenet, myös eronneet, ja miettikää, millaisia pestejä heille voisi tarjota. Kaikkia ei tarvita viikkotoimintaan, eikä kaikki sellaiseen halua sitoutuakaan. Kauempanakin asuva aikuinen partiolainen voi vaikka suunnitella syysretken tai puurojuhlan ohjelman, jolloin se helpottaa viikkotoiminnassa aktiivisesti mukana olevien partiokuormaa.
  • Pitää olla valmis kokeilemaan uusia juttua, aiemmin toimimaton asia voi toimia nyt.