Eduskuntavaalit tulevat taas! Tulevien vaalien tärkeiksi teemoiksi on partiolaisten toimesta nimetty harrastava, vaikuttava ja hyvinvoiva nuori. Näihin teemoihin liittyy paljon yksityiskohtaisia tavoitteita, joihin haluamme järjestönä kiinnittää huomiota. Partiopiirin yhteiskuntasuhdejaosto tiedustelikin paikallisilta ehdokkailta heidän ajatuksiaan partiolle tärkeistä teemoista sekä myös kehitysnäkemyksistä tulevaisuutta ajatellen.
Partio on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, joten tässäkin tapauksessa kysymykset lähetettiin tasapuolisesti eri puolueiden edustajille. Julkaisuun liitettiin mukaan kaikkien määräaikaan mennessä vastanneiden ehdokkaiden vastaukset siinä muodossa, kuin ehdokas ne itse on kirjoittanut.
Haastattelupyyntö lähetettiin seuraaville puolueille: SDP, Perussuomalaiset, Kokoomus, RKP, Keskusta, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Vasemmistoliitto, Liike Nyt, Korjausliike, Valta kuuluu kansalle
Haastattelupyyntöön liitettiin seuraavat kysymykset taustatietoineen:
- Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö. Onko sinulla itselläsi minkäänlaista kosketuspintaa partioon tai onko partio järjestönä/harrastuksena muuten tuttu?
Suomen Partiolaiset ry (partiolaisten kattojärjestö) on asettanut tulevien eduskuntavaalien tärkeiksi teemoiksi seuraavat kolme nuoriin liittyvää tavoitetta:
Harrastava nuori -tavoite korostetaan mm. sitä, että jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus mieleiseen harrastukseen. Ehdotuksena on käynnistää kokeilu nuorten harrastussetelistä.
Vaikuttava nuori -tavoite nostaa esiin mm. viestinnän haasteet. Nuorten tapa kuluttaa mediaa on muuttunut, joten valtiovallan viestinnässä on huomioitava myös nuoret ja viestintä tulee mukauttaa teknologian muutoksiin.
Hyvinvoiva nuori -tavoite ottaa kantaa mm. nuorten koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon resursseihin, joiden lisäämistä peräänkuulutetaan.
- Miten pyrkisit edistämään sitä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus mieluiseen harrastukseen?
- Nuorisojärjestöt ovat usein jokseenkin riippuvaisia valtion rahoituksesta. Mikä on mielipiteesi nuorisoalan järjestöihin kohdistuvista rahoituksen leikkauksista?
- Nuorten koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat jokseenkin kriisissä resurssien puutteen vuoksi, kuten myös kokonaisvaltainen terveydenhuolto. Miten päättäjät voisivat esimerkiksi edistää sitä, että nuorilla olisi mahdollisuus päästä avun piiriin esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tiimoilta ilman pitkiä jonoja?
- Mediaahan usein nimitetään neljänneksi valtiomahdiksi. Miten valtiovallan viestintää voisi kehittää, jotta se tavoittaisi enemmän pian äänestysikäisiä tai juuri täysi-ikäisiä nuoria?
- Tulisiko eduskuntavaalien äänestysikäraja pyrkiä laskemaan 16 ikävuoteen?
- Miten nuorten (/koko Suomen) äänestysaktiivisuutta saataisiin korkeammaksi?
- Miten nuorten mielipide voitaisiin saada paremmin päättäjien tietoon ja siitä johdannaisena, miten nuoret voisivat paremmin vaikuttaa päätöksiin?
Vuosien 2022 ja 2023 partion ohjelmapainotus on nimeltään Sanoista tekoihin, jonka aktiviteeteilla on pyrkimys kannustaa partiolaisia toimimaan paremman maailman puolesta. Myös partiolaisten eduskuntavaaliteemoissa on nostettu esiin metsät ja ilmasto.
- Miten päättäjät Suomessa voisivat edistää ilmastotavoitteiden toteutumista seuraavan eduskuntakauden aikana?
- Tulisiko lasten luonto- ja ympäristökasvatuksen resursseja lisätä?

Christa Carpelan, Kokoomus (75)
- MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajana olen tehnyt erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä yhteistyötä partiolaisten kanssa. Useat ystäväni ovat myös partion harrastajia, ja sitä kautta partio on järjestönä ja harrastuksena tuttu. Itsekin olin lapsena hetken aikaa mukana toiminnassa.
- Kansalaisjärjestön toiminnanjohtajana tiedostan järjestöjen merkittävän roolin yhteiskunnassa. Eri yhdistysten ja seurojen organisoima harrastus-, vertais-, ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeitä osallistumisen areenoita ja yhteisöllisyyden mahdollistajia. Siksi kolmannen sektorin toimintaedellytykset on turvattava tulevaisuudessa. Edistäisin myös harrastamisen Suomen mallin vakiinnuttamista pysyväksi toiminnaksi. Mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
- Kolmatta sektoria ei saa nähdä kustannuksena, vaan investointina, jonka toiminta ennaltaehkäisee vakavampien ja kalliimpien ongelmien syntymistä. Vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Inhimillisen näkökulman lisäksi panostaminen siten myös taloudellisesti järkevää. Olenkin erittäin huolissani siitä, että Veikkauksen tuottojen vähentyessä, on nuorisotyöhön myönnetty rahoitus kääntynyt laskuun. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä nuorisotyöhön esitettiin 4,1 miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vaikuttaminen on nyt erityisen tärkeää, sillä vuodesta 2024 alkaen määräraha on osa valtion talousarviota ja osa poliittista päätöksentekoa.
- Riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus on keino, jolla kolmannen sektorin kentän on mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisijänä, luottamuksen rakentajana ja yhteiskunnan uudistajana.
- Nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet. Suuri osa aikuisiän mielenterveysongelmista saa alkunsa nuoruudessa, siksi olisi tärkeää lisätä matalan kynnyksen mielenterveyden tukea ja varhaisen tuen palveluja. On tärkeää, että hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaessa on asetetaan ihminen keskiöön. Kouluissa pitää vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä. Opettajien rinnalle tarvitaan sote-alan ammattilaisia. Tämä edellyttää resurssia. Kannatan myös monituottajamallin vahvistamista. Suomalainen yhteiskunta ei voi rakentua pelkkien julkisten palveluiden varaan, vaan rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia sekä järjestöjä.
- Otetaan nuoret mukaan kehittämään ja toteuttamaan viestintää. On tärkeä ymmärtää nuorten elämismaailma ja keinot ja kanavat tavoittaa nuoret. Kuka muu sen paremmin tietäisi kuin nuoret itse?
- Itse ajattelen, että ikärajan laskeminen olisi perustelua vaaleissa, jotka koskettavat paikallista elinympäristöä, kuten kuntavaaleissa.
- Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, demokratiakasvatusta ja osallisuutta tulevaisuuden rakentamiseen pitää edistää kaikissa lasten ja nuorten keskeisissä kasvu- ja kehitysympäristöissä. Kokemus vaikuttavasta osallisuudesta kantaa hedelmää läpi koko elämän.
- Lapsen edun ensisijaisuus on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, joka on ollut lakina Suomessa voimassa vuodesta 1991. Lapsivaikutusten arviointi on keskeinen väline lapsen edun määrittämisessä. Lapsivaikutusten arviointi ei kuitenkaan toteudu julkisessa päätöksenteossa velvoitteista ja vaatimuksista huolimatta. Erityisesti lapsivaikutusten arviointiin oleellisesti kuuluva lasten ja nuorten osallisuus jää usein toteuttamatta. Lapsen oikeuksien sopimus tulisikin tunnistaa juridiikaksi politiikan sijaan, sillä juridiikka on velvoittavaa, politiikka ei. Lasten osallisuutta tulisikin säännellä tarkemmin sen suhteen, kuka lapsia kuulee, miten lapsia kuullaan, ja mitä laiminlyönnistä seuraa. Tärkeää on myös vahvistaa osaamista kouluttamalla sekä uudelleen järjestelemällä käytännön toimia. Ja vahvistaa yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
- Tulevaisuuden uskon vahvistamiseen liittyy olennaisesti aktiiviset toimet ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Ilmaston kannalta kestävämpiä ratkaisuja tulee hakea, siksi päästövähennyksiä tulee edistää edelläkävijämaana. Vihreä siirtymä on jo käynnissä (elinkeinoelämä sitoutunut) ja tätä tulee siis jatkaa – päätöksenteon tulee olla luotettavaa ja ennakoivaa, ei poukkoilevaa. On kuitenkin selvä, että siirtymävaiheessa tulee olla tarkkana siirtymän vaikutuksista ihmisten arkeen.
- Tulevaisuudesta huolehditaan huolehtimalla nykyhetkestä. Siksi luonto- ja ympäristökasvatusta tulee lisätä. Haluaisin, että se olisi luonnollinen osa lasten ja nuorten arkea.

Ville Kaunisto, Kokoomus (78)
- Olen urheillut ja liikkunut koko lapsuuteni, nuoruuteni ja aikuisiän. Vaikka suvussani oli partiolaisia niin itse en ole partiota ehtinyt harrastaa. Anoppini toimi yli 30 vuotta Kymenlaakson partiopiirin toiminnanohjaajana ja hänen kauttaan olen päässyt läheltä seuraamassa partiotoimintaa.
- Harrastustakuun varmistaminen on yksi keskeisimmistä asioista rakentaessamme hyvinvoivaa Suomea. Lasten ja nuorten liikkumattomuus ja sitä kautta heikko henkinen ja fyysinen kunto haastaa tulevaisuudessa hyvinvointimme rahoitusta ja isänmaan puolustusta. Samalla meidän pitää varmistaa, että harrastusten positiiviselle voimalle tulee tukea myös perheiden sisällä ja kouluissa. Me tarvitsemme uuden asenteen koko perusarkeemme.
- Veikkauksen tulojen romahtaminen heikensi valtion mahdollisuutta tukea tärkeää seura- ja yhdistystoimintaa. Koska muutos on pysyvää meidän täytyy löytää uusia keinoja tukemaan tätä arvokasta toimintaa. Yksi esimerkki on yritysten ja yksityishenkilöiden vahvempi mukaan ottaminen tuomalla paremman verovähennysmahdollisuuden lahjoituksiin.
- Terapiatakuu olisi yksi avain tähän kysymykseen. Huonovointisesta nuoresta pitää saada nopeasti kiinni ja palvelun pitää toimia saumattomasti monien eri tahojen yhteistyönä.
- Valtiovallan on vaikea tavoittaa itsessään nuoria. Tärkeämpää on, että poliittisen toimijat eli ihmiset ottavat vahvasti nuoret mukaan keskusteluihin ja päätöksentekoon. Kun nuorella on tunne, että häntä kuunnellaan se myös motivoi osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen paremmin.
- Täysikäisyys on hyvä ikä äänestysoikeudelle. Olennaisempaa on saada äänestysikäisten nuorten äänestysprosentti korkeammaksi.
- Ottamalla nuoret paremmin mukaan päätöksenteon eri vaiheisiin. Yleisesti päättäjillä on iso vastuu pitää kaikki ihmiset mukana keskusteluissa, eikä kärjistää asioita mustavalkoisiksi. Mitä rakentavampaa politiikka on, sitä mielekkäämpää siihen osallistuminenkin on.
- Olen kuluvana kautena toiminut esimerkiksi tulevaisuus- ja sivistysvaliokunnassa. Molemmissa valiokunnissa olemme ottaneet nuorten äänen vahvasti mukaan ja olemme päättäjinä saaneet tärkeitä ajatuksia eteenpäin vietäväksi. Tämän lisäksi olen koronan pahimman vaiheen päättymisen jälkeen tehnyt kouluvierailuja noin 15 kouluun ja puhunut demokraattisen päätöksenteon monimuotoisuudesta.
- ja 10) Ilmastotoimet edistyvät parhaiten kun luomme yrittäjyydelle, innovoinnille ja teknologiselle kehitykselle suotuisan ympäristön Suomeen. Ihminen on kautta aikain kekseliäisyyden kautta ratkonut ihmiskunnan suuria haasteita ja niin tulemme nytkin ratkaisemaan. Tärkeää on, että keskustelu ei pyörisi ääripäissä vaan keskittyisimme toistemme syyttelyn sijaan ratkaisujen keksimiseen. Itselleni luonto on erittäin tärkeä osa arkeani ja yksi tapa tukea tätä on luontokasvatuksen lisääminen. Samalla kuitenkin näen, että suurin vastuu lasten ja luonnon yhteyden rakentamisella on vanhemmilla.

Satu Naukkarinen, Kokoomus (82)
- Olen seurannut partiolaisten toimintaa monia vuosia. Veljeni poika ja tyttöni paras kaveri olivat partiolaisia lasteni kasvuvuosien aikana Jyväskylässä. Toki partiotoiminta on tullut tutuksi myös lukuisten oppilaitteni harrastuksen kautta myös Pieksämäellä.
- Mieluisen harrastuksen saaminen jokaiselle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää. Koulumme tarjoaa kerhotoimintaa, joten aina osallistuminen ei ole resursseista kiinni. On toki myös kalliita harrastuksia, joiden rahoitus on vaikeaa ilman huoltajien apua. Harrastustoiminnasta on ollut monenlaisia kokeiluja, ja yksi kannatettava kokeilu on tukemanne harrastusseteli. Tämä auttaisi tasa-arvoiseen harrastusmahdollisuuteen joitakin nuoristamme.
- Nuorisoalan järjestöihin kohdistuvissa rahoituksen leikkauksissa tulee ottaa huomioon se, että nuoret pääsevät edelleen harrastamiseen, ryhmäytymiseen ja yhteisölliseen toimintaan kiinni, ja saavat itselleen vähintään yhden harrastuksen.
- Tulevan eduskunnan tulee huolehtia nuorten terveyspalveluiden saatavuudesta ja lyhyistä jonoista. Tämä onnistuu parhaiten käyttämällä moniammatillista apua, ja huolehtimalla riittävästä määrästä koulutus- ja työpaikkoja.
- Valtion viestintä tulee lähelle nuoria mm. koulujen vaalipaneelien ja äänestysten kautta. Minunkin työpaikallani oli viime viikolla vaalipaneeli. Tämä tuo lisää keskustelua aikuisten ja nuorten välille, ja tietoisuutta esim. äänestämisen ja sitä kautta asioihin vaikuttamisen tärkeydestä. Valtion viestintä tavoittaa mielestäni hyvin nuoria myös sosiaalisessa mediassa. Koulussa opetetaan myös mediakriittisyyttä, ja tätä kautta ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta.
- Mielestäni äänestysikäraja on nyt hyvä. 18-vuotias on jo kypsempi tekemään ratkaisut itsenäisesti.
- Äänestysaktiivisuuteen pyritään vaikuttamaan tuomalla tietoa vaaleista ja äänestämisestä kansalaisille mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja eri medioilla.
- Nuoret saavat äänensä kuuleviin lähtemällä mukaan nuorisopolitiikkaan tai erilaisiin järjestöihin. Kiinnostuminen aiheesta auttaa heitä eteenpäin. Tällöin nuoret pääsevät vaikuttamaan. Lisäksi me aikuiset, ainakin opettajat, juttelemme ja herättelemme tuota kiinnostusta kouluissa.
- Ilmastotavoitteiden toteutuminen onnistuu hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla, jossa metsälainsäädäntö pidetään suomalaisten käsissä. Ilmastopolitiikka pohjautuu fossiilisten päästöjen vähentämiseen. Luonnon ja ympäristön tarjoamat hyödykkeet ovat maa- ja metsätalouden sekä uusiutuvan energian tuotannon perusta. Tulevalla hallituskaudella vauhditetaan puhtaan energian investointeja ja sujuvoitetaan luvitusta. Yksityisomaisuuteen ei kuitenkaan puututa.
- Lasten luonto- ja ympäristökasvatus on hyvällä mallilla täällä Kaakkois-Suomessa, ja osana kouluopetusta sekä vapaa-aikaa.

Linda Brandt-Ahde, Kokoomus (74)
- Työskentelen lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ja olen nähnyt miten tärkeitä harrastukset ovat. Partio kasvattaa lapsista ja nuorista taitavia vastuullisia kansalaisia. Omakohtaisesti minulla ei ole valitettavasti vielä kokemusta partiosta, mutta tavattuani useita partiolaisia olen tutustunut toimintaan ja pidän partiota erittäin tärkeänä ja kannatettavana toimintana.
- Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, sillä harrastukset luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, opettavat sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista. Kouluissa tavoitetaan koko ikäluokka ja on tärkeää kartoittaa viimeistään koulussa ne lapset, joilla ei ole harrastuksia ja ohjata heidät yhteistyössä sosiaalitoimen perhepalveluiden kautta harrastuksiin. Yhteistyötä tarvitaan järjestöjen kanssa ja vuoropuhelua, jotta jokaisella lapsella on vähintään yksi harrastus. Harrastusetelit on otettava käyttöön, sillä harrastukset estävät syrjäytymistä ja näin ollen investointi maksaa itsensä takaisin.
- Nuoret ovat joutuneet poikkeuksellisina aikoina todella koville ja siksi seuraavalla hallituskaudella on panostettava nuoriin. Nuorisoalan järjestöt tarvitsevat nyt jos koskaan tukea.
- Nuorten on saatava oikea-aikaisesti apua yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Nuorta on autettava kokonaisuutena. Terapiatakuu on toteutettava. Nuoren on kohtuutonta odottaa apua, jolle on tarve heti. Palvelusetelit on otettava käyttöön, jotta apua saadaan heti. Tämä maksaa itsensä takaisin, sillä nuorten hyvinvointi on yhteiskuntamme tulevaisuuden edellytys.
- Nuorten ääntä tulee saada paremmin kuuluviin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja rakentaa avointa ja rakentavaa keskustelukulttuuria, joka tukee osallisuutta. Viestintää tulee rakentaa niin, että se tavoittaa paremmin nuoria ja puhuttelee nuorille tärkeitä asioita. On välttämätöntä käyttää kanavia, joissa nuoret ovat ajan hengen mukaisesti.
- Ajattelen, että eduskuntavaalien kohdalla on äänestysikäraja hyvä olla täysi-ikäisyydessä.
- Nuorille tärkeitä teemoja tulee nostaa enemmän keskusteluun ja saada nuorten ääntä kuuluviin. Politiikka ei saa olla nuorille etäistä, sillä siinä on kyse juuri nuorten tulevaisuuden asioista.
- Nuoria tulee kuulla enemmän ja aidosti ottaa nuorten ääntä mukaan keskusteluun. Päättäjien tulee olla aidosti kiinnostuneita nuorten elämästä ja ajatuksista. Nuoret ovat meidän tulevaisuutemme ja siksi heidän osallisuutta on tuettava.
- Kestävyys on aivan välttämättömyys päätöksenteossa. Vastuu kuuluu kaikille, se ei saa olla pakenevaa. Päättäjien on hyväksyttävä faktat ja tehtävä kestäviä päätöksiä, jotta ilmastotavoitteet saadaan toteutettua. Yksi tärkeä asia Kaakkois-Suomen kannalta on se, että tulee vastustaa kaikkia metallikaivoksia Saimaan rannoille.
- Kyllä, lasten luonto-ja ympäristökasvatus vaatii lisää toimia, sillä luontosuhde syntyy varhaisessa vaiheessa ja tässä on tuettava.

Aleksi Kurki, Kokoomus (80)
- Partio tarjoaa harrastuksen monelle suomalaiselle. Olen itsekin peruskouluaikoina toiminut partiossa parisen vuotta, arvostan suuresti vapaaehtoisvoimin järjestettävää toimintaa, joka tarjoaa mielekästä tekemistä vauvasta vaariin.
- Kannatan harrastusseteliä ja harrastamisen Suomen mallia tulee kehittää myös ensi kaudella.
- Näinä poikkeuksellisina aikoina tulevilta sukupolvilta leikkaaminen on suurin virhe, jonka voimme tehdä. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat tulevia alansa ammattilaisia ja menestyviä yrittäjiä. Siksi meidän tulee turvata nuorisoalan rahoitus myös veikkaus-kytköksen purkauduttua. Leikkauksia tulee välttää viimeiseen asti.
- Terapiatakuu tulee toteuttaa ja samalla varmistaa ammattilaisten riittävyys muun muassa maksuttomalla psykoterapeuttikoulutuksella ja alan vetovoimalla. Lisäksi meidän tulee panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja kehittää digipalveluita. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta.
- Viime aikoina on tehty uudenlaista sisältöä esim. Yle kioski tekee TikTokkeja eduskunnasta, joka avaa nuorille taas uudella tavalla päätöksenteon saloja. Juuri tälläistä monipuolista sisältöä tulee tuottaa nuorille ilman politiikan jargoniaa.
- Kyllä. Se olisi yksi keino lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia omaa tulevaisuuttaan koskevissa päätöksissä.
- Politiikka tulisi viedä lähemmäs ihmisten arkea – kirjastoihin ja kouluihin esimerkiksi enemmän tapahtumia ja paneelikeskusteluja. Lisäksi nuorten kanavissa viestintä on olennaista. Sähköiset viestit ja muistutukset äänestäjille ovat myös tutkitusti toimivia!
- Kannatan nuorisovaltuustojen puhe- ja läsnäolo-oikeuksia kuntien ja alueiden toimielinten kokouksiin. Myös suora aloiteoikeus valtuustoihin on tarpeellinen. Lisäksi nuorten ja päättäjien välisiä keskusteluja ja dialogia tulisi lisätä entisestään. Nuoria ei tule vain kuulla, vaan aidosti kuunnella.
- Kattoteemani ”Tulevaisuus toivoa täynnä” pitää sisällään niin sosiaalisen, taloudellisen kuin ekologisen kestävyyden. Haluan olla rakentamassa Suomesta vihreän energian suurvaltaa ja sitä kautta saamaan alueellemme tärkeitä investointeja ja työpaikkoja. Päästöillä tulee olla hinta ja valtion tulee ohjailla kestäviin valintoihin. Markkinataloudella, teknologialla ja innovaatiolla tämä ratkeaa.
- Kyllä. On ensisijaisen tärkeää, että tietoisuutta yksilöiden päätöksien vaikutuksista lisätään.

Susanna Rasimus, Kristillisdemokraatit (14)
- Partio itselleni erittäin tuttu harrastus lapsuudesta ja nuoruudesta. Monia vaelluksia, yöretkiä, kokemuksia ja kisoja on jäänyt muistiin. Olen äskettäin liittynyt myös uudelleen Partioon, Utin Pilvenveikkojen ”Rollaattorit” –aikuispartioryhmään. Kerran partiolainen-aina partiolainen!
- Haluan ehdottomasti tukea mm. harrastamisen Suomen mallia kouluissa ja hyvää yhteistyötä nuorisojärjestöjen kanssa. Jokaiselle nuorelle pitäisi mahdollistaa harrastaminen joko koulupäivän yhteydessä tai iltaisin/viikonloppuisin ja hyödyntää harrastustukia tarvittaessa. Rakennettavia kouluja/monitoimitaloja kannattaa hyödyntää myös iltaisin harrastuksiin.
- Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja rahoitusta on tarpeen nostaa.
- Jokaisessa koulussa tulisi olla mahdollisuus päästä avun piiriin ja mielellään ennaltaehkäisevästi ja kynnyksettömästi. Opiskeluterveydenhuollon ja erityisopetuksen resurssit on varmistettava ja hyödynnettävä myös järjestöjen tarjoamaa tukea mielenterveyden tukemiseksi. Jokaiselle nuorelle voitaisiin tarjota ”Koulupsykologin-varttia” sekä riittävää tukea tarpeen mukaan. Kynnys avun hakemiselle myös madaltuisi tätä kautta, kun koulupsykologin palvelu kuuluisi kaikille. Kouluilla on tärkeää olla läsnä olevia aikuisia ja myös etäyhteyksiä voisi hyödyntää. Nuorisoneuvolat ovat myös erittäin hyviä. Nuoret tarvitsevat aikuisia joilla on heille aikaa.
- Some-kanavien avulla esim. laki-valmisteluista lisää infoa.
- Ehdokkaiden tulee olla täysi-ikäisiä, mutta äänestämisen ikärajan laskemista voisi harkita.
- Vaalipaneelit, nuorten kuuluminen ja osallisuus sekä vaikuttaminen aidosti asioihin. Nuoret tarvitsevat enemmän tietoa heitä kiinnostavista asioista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä tietoa miksi kannattaa äänestää.
- Nuorten mielipiteet tulevat hyvin päättäjien tietoon kutsumalla päättäjät tai ehdokkaat kouluille ja harrastuksiin. Tarvitaan avointa keskustelua sekä nuorisovaltuustoille toimintaresursseja. Nuorten mielipiteet on tärkeää ottaa huomioon päätöksenteossa.
- Edelleen fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä, metsien vapaaehtoisen suojelun rahoitusta lisäämällä, ympäristölainsäädännön kehittämisellä.
- On tärkeää vaalia hyvää luontosuhdetta ja luonnon arvostamista lisäämällä luonto- ja ympäristökasvatusta. Luonnossa liikkumista ja retkeilyä voisi lisätä koulun arkeen.

Liisa Ahonen, Kristillisdemokraatit (2)
- Itse en ole ollut partiossa. Veljenpoika ja serkuntytär olleet.
- Pyrkisin vaikuttamaan perheiden kautta, vähävaraisille lapsille järjestöjen ja koulun kautta.
- Suhtaudun kielteisesti, se on huonoa säästöä.
- Kouluissa tulisi olla kuraattoreja sekä esim. nuorisotyöntekijöitä, jonka kanssa voisi jutella. Matalan kynnyksen paikkoja tulisi olla eli pääsisi heti juttelemaan asioista, jonkun aikuisen kanssa. Kouluterveydenhoitaja tulisi olla isoimissa kouluissa päivittäin tavattavissa.
- Voitaisiin lähestyä sosiaalisen mediankautta ensimmäistä kertaa äänestäjiä sekä nuorisotoimessa sekä koulussa voitaisiin keskustella äänestämisestä sekä yhteiskunnallista asioista.
- Mielestäni ei eduskuntavaaleissa, perusteltuna ettei kaikilla 16-vuotiailla ole valmiuksia tähän, he voivat olla johdateltavissa
- Ehdokkaat jalkautuvat kansan pariin. Järjestetään nuorille tilaisuuksia nuorten ehdoilla sekä tiedotetaan eri puolueiden vaaliteemoista. Kysytään nuorilta mitkä asiat kiinnostavat. Saadaan nuoria ehdokkaiksi.
- Kysytään nuorilta mitkä ovat heille tärkeitä asioita, otetaan nuoret mukaan päätöksentekoon
- Suomi on sitoutunut kansavälisiin päätöksiin. Suomi on hoitanut hyvin omalta osaltaan. Jokainen yksilö voi aloittaa tekemällä ympäristöystävällisiä tekoja
- Kasvatus lähtee kotoa, mutta suhtaudun myönteisesti luonto- ja ympäristökasvatuksen lisäämiseen. Se täytyy tapahtua oikealla tiedolla, ei peloittelulla.

Jaana Kiiski, Perussuomalaiset (61)
- Partiolaisuus on tuttua puolisoni siskon harrastuksena.
- Maksuttomuus ja ei kilpailemiseen tähtäävä harrastustoiminta ovat monille tärkeitä. Usein tätä edistämään tarvitaan ulkopuolista rahoitusta esim kuntien kautta korvamerkittynä tukena järjestäville tahoille.
- Mikä on mielipiteesi nuorisoalan järjestöihin kohdistuvista rahoituksen leikkauksista? Kukaan tuskin toivoo leikkausten koskevan lapsia ja nuoria ja heidän perheitään, en luonnollisesti itsekään toivo.
- Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kuten Ohjaamoja tarvitaan lisää. Siellä voi tutussa paikassa esim nuokkarilla tavata eri alojen ammattilaisia vaikka yhdessä tutun nuorisotyöntekijän kanssa ja saada hoitopolun alkuun.
- Nuorten käyttämät somekanavat tulee ottaa käyttöön ja puhua yleensäkin nuorten kieltä.
- Mielestäni täysi-ikäisyyden raja 18 vuotta toimii hyvin myös äänestyksen ikärajana.
- Nuorten tulee saada tietoa päätöksenteosta ja miten se vaikuttaa heidän asioihinsa ja tulevaisuuteensa. Tietoa pitää antaa nuorille tutulla tavalla nuorten käyttämissä kanavissa ja myös opetuksessa niin peruskouluissa kuin toisella asteella.
- Nuoret, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia esim kuntapolitiikassa voisivat tarvita omia tukikeinoja päästäkseen paremmin mukaan päätöksentekoon vaikka lasten ja nuorten lautakunnissa ja heille tulisi luoda kanavia saada muilta nuorilta tietoa.
- Tulee luottaa asiantuntijoiden tietoon ja osaamiseen, että saadaan talous ja ilmastotavoitteet lyötyä yhteen niin, että niihin voidaan oikeasti sitoutua ja toteuttaa.
- Kun varhaiskasvatuksesta lähtien toteutetaan tätä luonnollisena osana kasvu- ja oppimisympäristöä niin tietoisuus kasvaa kuin itsestään osana kasvua. Toivon, että varhaiskasvatuksen resurssit saadaan kuntoon ja aikuisille osaamista näihin teemoihin osana arjen työtä lasten kanssa toimiessa.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestysaika kotimaassa: 22.-28.3.2023
Virallinen vaalipäivä: sunnuntai 2.4.2023
Muista äänestää!